Pyhäjärven kaupunki
Pyhäjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla lähellä Suomen keskipistettä. Pohjanmaan halki virtaava Pyhäjoki saa alkunsa kalaisasta Pyhäjärvestä, joka tarjoaa hyvät puitteet erilaisille harrastuksille.
Tietoa Pyhäjärven kaupungista
| Perustettu | 1993 | |
|---|---|---|
| Väestö | 6 271 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 1 459,95 km2 | |
| Maapinta-ala | 1 311,59 km2 | |
| Vesipinta-ala | 148,36 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 4 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,75 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,70 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Tero Nissinen | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.pyhajarvi.fi | |
| Sähköposti | pyhajarvi@pyhajarvi.fi |
Pyhäjärven sijainti
| Lääni | Oulun lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
Pyhäjärven historia
Heimotaistelujen tanner
Pyhäjärvi syntyi noin 8 100 vuotta sitten. Pyhäjärvellä on asustanut lappalaista kalastaja-, keräilijä- ja pyyntikansaa. Pyhäjärvellä ovat kohdanneet myös rannikon kainulaiset eli pohjalaiset, hämäläiset, karjalaiset ja savolaiset.
Kiinteän asutuksen arvellaan asiakirjojen perusteella syntyneen 1500-luvun puolivälissä. Tällöin syntyi myös kiistoja heimojen välille. Jämsäläiset tekivät hävitysretken vuonna 1551 Pyhäjärvelle.
Hävitysretken vuoksi Olli Tikka Pyhäjärveltä teki valitusmatkan kuninkaan luo, ja Kustaa Vaasa vahvisti uudisasukkaiden oikeudet alueeseen. Maakirjojen mukaan vuonna 1553 oli Pyhäjärvellä jo kuusi taloa. 1600-luvulla oli 740 asukasta. Vuonna 1805 asukkaita oli 3670 ja vuonna 1920 jo peräti 6425 henkeä.
Pihajerfvui oli rajajärvi
Pyhäjärven nimi esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1552 Kustaa Vaasan Olli Tikalle antamassa turvakirjassa muodossa Pihajerfvui. Akateemikko Kustaa Vilkuna on esittänyt, että Pyhäjärvi tarkoittaa pyhäjärveläisten omistukseen erotettua eli pyhitettyä järveä.
Sana pyhä on pronssikautinen laina ja merkitsi tuohon aikaan rajaa. Pyhäjärvi oli siis Rajajärvi, ja Pyhäjärven nimi on vähintään keskiaikainen, todennäköisesti rautakautinen ja iältään yli tuhatvuotinen.
Pyhäjärven seutu kuului Salon kirkkopitäjään vuoteen 1573 asti, jolloin Pyhäjokilaakso erotettiin Pyhäjoen seurakunnaksi. Pyhäjärvestä tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta 1650. Pyhäjärven seurakunta itsenäistyi vuonna 1861.
Pyhäjärven ensimmäinen kirkko oli 1647 rakennettu vaatimaton puukirkko. Seuraava kirkko valmistui 1739. Kolmas kirkko rakennettiin 1790 nykyisen kirkon paikalle. Kirkko paloi salaman sytyttämänä 1895, ja seuraava vuonna paloi myös lähes valmis uusi kirkko. Nykyinen kirkko on järjestyksessään viides, ja se valmistui vuonna 1897.
Tunnetuin Pyhäjärvellä vaikuttanut henkilö on ollut kappalainen Joonas Lagus. Hän oli herännäisyyden papillisen suunnan johtaja ja Suomen kirkkohistorian merkkihenkilöitä.
1. tammikuuta 1993 Pyhäjärven Kunta muuttui Pyhäsalmen kaupungiksi, mutta nimi Pyhäjärvi otettiin uudelleen käyttöön 1. tammikuuta 1996.